Eliminaatiodieetti koiralle ja kissalle - Kattava opas

Lukuaika: 10 min

Mikä on eliminaatiodieetti ja milloin sitä tarvitaan?

Eliminaatiodieetti on väliaikainen, tarkoin rajattu ruokintakokeilu, jonka avulla selvitetään aiheuttaako lemmikin (koiran tai kissan) oireita jokin ruoka-aineallergia[1]. Käytännössä eliminaatiodieetissä lemmikkiä ruokitaan yhdellä ainoalla uudella ruualla useiden viikkojen ajan niin, että kaikki entiset ruoat ja herkut jätetään pois. Jos lemmikin iho- tai suolisto-oireet helpottavat kokeilun aikana ja palaavat jälleen, kun vanha ruoka tuodaan takaisin, voidaan päätellä oireiden johtuneen ruoka-aineesta[2][3]. Ainoa luotettava tapa todeta ruoka-allergia onkin juuri eliminaatiodieetti, jonka jälkeen tehdään kontrolloitu altistus alkuperäisellä ruoalla[4].

Eliminaatiodieettiä suositellaan silloin, kun esimerkiksi toistuvien iho- tai suolisto-ongelmien taustalla epäillään ruoka-aineallergiaa. Ennen dieetin aloittamista on kuitenkin tärkeää hoitaa kuntoon muut mahdolliset vaivat, kuten korva- tai ihoinfektiot, koska ruokavalion muutos ei paranna esimerkiksi bakteerin tai hiivan aiheuttamia tulehduksia[5][6]. Myös ulkoloiset (kuten kirput) ja ympäristöallergeenit tulee olla hallinnassa, jotta ne eivät sekoitu ruokakokeilun tuloksiin. Eläinlääkäri osaa arvioida lemmikin tilanteen ja opastaa dieetin toteutuksessa, sillä eliminaatiodieetti vaatii omistajalta sitoutumista ja tarkkuutta.

Huom: Eliminaatiodieetti ei sovi kaikille tilanteille. Sitä pyritään välttämään kasvavilla pennuilla, tiineillä tai erittäin heikkokuntoisilla yksilöillä, koska yksipuolinen ruokavalio voi näille aiheuttaa ravintopuutoksia[7]. Tarvittaessa eläinlääkäri voi räätälöidä kasvavalle lemmikille eliminoivan ruokavalion, mutta yleensä allergiatutkimukset pyritään ajoittamaan muuhun kuin kasvu- tai tiineysaikaan.

Allergiat ja atopia lemmikeillä – yleisyys ja taustat

Lemmikkien allergiat voidaan karkeasti jakaa ympäristöstä johtuviin atopiataipumuksiin (esim. siitepölyt, pölypunkit, homeet) ja ruoka-aineallergioihin. Koirilla atopia (eli atoppinen dermatiitti) on näistä selvästi yleisempi – arviolta noin 10–15 % koirista kärsii ympäristöallergeenien aiheuttamasta atopiasta[8]. Ruoka-aineallergiat ovat harvinaisempia: kirjallisuuskatsauksissa on todettu, että vain noin 1–2 % eläinlääkärin vastaanotolla käyvistä koirista ja alle 1 % kissoista potee varsinaista ruoka-aineallergiaa[9]. Toisaalta niillä lemmikeillä, joilla on kroonisia iho-oireita (kutinaa, ihottumaa tms.), melko suuri osa paljastuu lopulta ruokaan reagoiviksi: eri tutkimuksissa jopa 9–40 % koirista ja 12–21 % kissoista, joilla on pitkäaikaista kutinaa, olivat ruoka-allergisia[9]. Tämä tarkoittaa, että ruoalla on merkitys monen iho-ongelmaisen lemmikin sairaudessa, vaikka täysin ruoan aiheuttamat allergiat ovatkin koko populaatiossa melko harvinaisia.

Mistä allergiat johtuvat? Allergia on immuunijärjestelmän ylireagointia aineelle, jonka pitäisi normaalisti olla harmiton. Perinnöllinen alttius näyttelee suurta roolia – tietyillä roduilla, kuten labradorinnoutajilla, saksanpaimenkoirilla, ranskanbulldogeilla ja westie-terriereillä, esiintyy paljon sekä atooppista ihosairautta että ruoka-aineyliherkkyyksiä[10]. Ympäristötekijät, ihon suojamuurin (barriäärin) heikentyminen ja toistuva altistuminen allergeeneille (kuten tietyille siitepölyille tai yleisesti ruokavaliossa oleville proteiineille) voivat laukaista oireilun. Myös kissat voivat kehittää atopiaa ja ruoka-allergioita, joskin kissojen atopioiden mekanismeista on vähemmän tutkimustietoa[11]. Oleellista on ymmärtää, että allergiat ovat kroonisia vaivoja – ne eivät parane itsestään, mutta oireita voidaan hallita välttämällä allergian aiheuttajia ja tarvittaessa lääkityksin. Ruoka-aineallergian hoidossa vältetään oireita provosoivia ruoka-aineita, ja ensimmäinen askel on selvittää eliminaatiodieetillä, mistä aineesta on kyse.

Labradorinnoutaja kärsii atopiasta ja kutinasta

Ruoka-aineallergian oireet ja yleisimmät allergeenit

Oireet: Ruoka-aineallergian tyypillisin oire lemmikillä on kova kutina ja siihen liittyvät iho-oireet. Koirilla ruoka-allergia aiheuttaa usein samankaltaista kutisevaa iho-ongelmaa kuin atopia: koira saattaa rapsuttaa ja nuolla itseään, erityisesti tassuja, korvia, kuonoa, vatsaa ja peräpäätä, ja iholle kehittyy punoitusta, näppylöitä, karvanlähtöä tai tulehduksia[12]. Toistuvat ulkokorvantulehdukset ovat koirilla yleinen merkki kroonisesta allergiasta (niin ruoan kuin ympäristönkin aiheuttamasta)[13]. Kissoilla ruokaan liittyvä kutina ilmenee usein pään ja kaulan alueen raapimisena sekä yleisenä ihon ärsytyksenä; ne saattavat myös nuolla turkkiaan ylen määrin, mikä johtaa karvankatkeiluun tai kaljuihin laikkuihin[14]. Sekä kissoilla että koirilla allergiset iho-oireet voivat toisinaan ilmetä erilaisina ihoreaktioina, kuten nokkosihottumana, turvotuksena (angioedeema) tai hot spot -ihottumina, mutta nämä ovat ruoka-allergiassa harvinaisempia[15].

Monella ruoka-allergisella lemmikillä esiintyy myös ruoansulatuskanavan oireita ihovaivojen ohella. Yleisimpiä ovat krooninen tai ajoittainen ripuli, löysät ulosteet, lisääntynyt ulostamistarve (yli ~3 kertaa päivässä), ilmavaivat sekä joskus oksentelu[16]. Osalla lemmikeistä ainoat oireet voivatkin liittyä suolistoon – esimerkiksi kissa saattaa oksennella usein tai koiralla voi olla jatkuvia ruoansulatusvaivoja ilman merkittäviä iho-oireita. Tämän takia on tärkeää huomioida kaikki oireet: pelkkä kutina tai pelkkä ripuli ei sulje pois ruoka-aineallergiaa. Allergiat voivat myös pahentaa toistensa vaikutuksia; esimerkiksi noin 30 %:lla ruoka-allergisista lemmikeistä on samanaikaisesti atopia[17], jolloin oireet voivat olla voimakkaampia ja monimuotoisempia.

Yleisimmät allergeenit: Lemmikki voi allergisoitua periaatteessa mille tahansa ruoassa olevalle proteiinille. Koirilla tyypillisimpiä ruoka-allergeeneja ovat tutkimusten mukaan naudanliha, maitotuotteet, kana, vehnä ja lammas, ja jonkin verran myös soija, maissi, kananmuna, sianliha, kala ja riisi[18][19]. Yleisyys selittyy osittain sillä, että nämä ainekset ovat olleet hyvin yleisiä koiranruokien raaka-aineita[20]. Kissoilla puolestaan naudanliha, kala ja kana korostuvat ruoka-allergioiden syinä[18]. Myös vehnä, maissi, maitotuotteet ja lammas kuuluvat kissoilla ilmoitettuihin allergeeneihin, vaikkakin harvemmin[21]. Suomalaisten eläinlääkärien mukaan tavallisimpia ruoka-allergian aiheuttajia ovat juuri paljon käytetyt proteiinit: “naudanliha, maitotuotteet, kana, lammas, kala, kananmunat, maissi, vehnä ja soija”[22]. On hyvä huomata, että allergia viljoille on lemmikeillä selvästi harvinaisempaa kuin allergia eläinperäisille proteiineille[23]. Viljojen gluteeniherkkyys on koirilla mahdollinen (tietyillä roduilla kuten vehnäterrierillä), mutta valtaosalla ruoka-allergikoista syyllinen on jokin lihaperäinen ainesosa.

Yleensä allergia kehittyy ruoille, joita lemmikki on syönyt pitkään – immuunijärjestelmällä kestää aikaa herkistyä. Siksi nuorella eläimelläkin voi olla allergia tuttuakin ruoka-ainetta kohtaan, eikä allergia välttämättä ilmene heti uuden ruoan aloituksen jälkeen[24]. Tyypillisesti ruoka-aineallergiat alkavat nuorella aikuisiällä (noin 1–4 vuoden iässä), mutta sekä hyvin nuorella pennulla (<6 kk) että iäkkäällä lemmikillä voi myös ensi kertaa puhjeta ruoka-allergia[24]. Toisin kuin atopiassa, kummallakaan sukupuolella ei ole erityistä yliedustusta ruoka-allergioissa[25]. Joillain roduilla (esim. saksanpaimenkoira, labradori, westie) ruoka-aineallergiaa tavataan keskimääräistä enemmän[10], mutta allergiaa voi esiintyä kaikilla roduilla.

Eliminaatiodieetin toteutus käytännössä

Eliminaatiodieetin tavoite on löytää lemmikille sellainen ruokavalio, joka ei aiheuta allergiaoireita, ja vahvistaa ruoka-aineallergian diagnoosi altistuskokeella. Alla on vaiheittain eläinlääkäreiden suosittelema prosessi eliminaatiodieetin toteuttamiseksi koiralle tai kissalle[26][27]. Suunnitelma on syytä tehdä yhdessä eläinlääkärin kanssa, jotta lemmikki saa kaikki tarvitsemansa ravinteet myös kokeilun aikana. Muista, että dieetin aikana on oltava äärimmäisen tarkka: pienikin määrä kiellettyä ruoka-ainetta voi pilata kokeilun tulokset[28].

Ruokavalion valinta: Eliminaatiodieetissä lemmikki siirretään syömään vain yhtä uutta ruokaa, jota se ei ole koskaan aiemmin syönyt. Vaihtoehtoja on kolme: (1) Erikoistäysrehu, jossa on vain yksi uudentyyppinen eläinproteiini (ja yksi hiilihydraatti)[29], (2) erikoisruoka, jossa proteiinit on pilkottu hydrolysoimalla niin pieniksi, ettei elimistö tunnista niitä allergeeneiksi[30], tai (3) kotiruokadieetti yhdestä uudesta lihasta ja yhdestä uudesta kasvis- tai viljalähteestä[31][7].

Eläinlääkärit voivat suositella esimerkiksi eläinlääkäriasemilta saatavia hypoallergeenisia valmisruokia (kuten Royal Canin Anallergenic/Hypoallergenic, Hill’s z/d)[30] taikka rajoitetun ainesosaluettelon yksiproteiinisia ruokia (kuten peura-peruna-pohjaisia dieettejä)[32]. Monet omistajat haluavat kuitenkin käyttää luonnollisia ruokia, jolloin hyvä vaihtoehto on kotiruoka tai korkealaatuinen monoproteiininen täysravinto uudesta proteiinilähteestä. Tärkeintä on, että valittu ruokavalio on täysin uusi lemmikille (allergeenit, joille lemmikki on jo herkistynyt, eivät saa olla mukana)[7] ja mieluiten täysravinto, josta eläin saa pitkäaikaisestikin kaikki tarvitsemansa ravintoaineet[29].

Esimerkkinä luonnollisista ja helposta eliminaatiodieetin ruokavaihtoehdoista voidaan mainita Muotitassun valikoimasta löytyvät Mr.Bones Dry BARF -täysravinnot, joissa on kussakin vain yksi eläinproteiinilähde ja selkeä rajattu koostumus. Näitä ilmakuivattuja ruokia on saatavilla useissa makuvaihtoehdoissa kuten: villipeura, kalkkuna, mufloni, nauta, kana sekä Iberico-sika (villisika) – kaikki reseptit sisältävät 90 % lihaa ja 0 % viljaa tai keinotekoisia lisäaineita. Monoproteiininen, rajattu sisältö helpottaa allergeenien hallintaa. Huom: Varmista aina tuoteselosteesta, että ruokaan ei ole lisätty mitään lemmikille aiemmin syötettyä raaka-ainetta (esim. jotkin riistapohjaiset ruoat saattavat sisältää pieniä määriä naudan raakavalmisteita, kuten pötsiä, maun parantamiseksi[35]). Tarvittaessa voit varmistaa asian meiltä.

Kun sopiva dieettiruoka on valittu, etene seuraavasti:

Siirtymä uuteen ruokaan: Vaihda lemmikin ruoka vähitellen valittuun eliminaatiodieettiruokaan, mieluiten muutaman päivän kuluessa[36]. Äkillinen ruokavalion muutos voi itsessään aiheuttaa ruoansulatushäiriöitä, joten asteittainen siirtymä auttaa välttämään turhia oireita. Kun lemmikki on täysin uudella ruoalla, merkitään eliminaatiodieetin alkupäivä muistiin. (Jos lemmikillä on ollut lääkekuureja iho- tai korvatulehdukseen, lasketaan dieetin viralliseksi aloituspäiväksi vasta se, kun iho on hoidettu kuntoon ja lääkitykset lopetettu[6].)
Dieettivaihe – 8–12 viikon tiukka eliminaatio: Ruoki lemmikkiä ainoastaan valitulla eliminaatiodieettiruoalla vähintään 8 viikon ajan (joissain tapauksissa 10–12 viikkoa, jos oireena on pelkkä ihojen kutina)[37][26]. Mitään muuta ei saa antaa tänä aikana syötäväksi. Kiinnitä huomiota koko perheen ja ympäristön toimintaan: lemmikki ei saa salaa syödä esimerkiksi toisen koiran ruokaa, lattialle pudonneita ruuantähteitä eikä ihmisten antamia paloja. Jätä herkut, puruluut, makupalat ja ravintolisät tauolle – tarvittaessa voit palkita lemmikkiä antamalla pieniä määriä sen dieettiruoasta herkkuna[38]. Myös esimerkiksi nieltäviä lääkkeitä tai vitamiineja, joissa on makuaineena kananmaksa tms., on varottava[28]. Lemmikki saa juoda vain vettä (ei maitoa eikä mitään lisättyjä makuja)[39]. Tiukan dieetin idea on, että lemmikin elimistö puhdistuu aiemmista allergeeneista ja mahdolliset allergiaoireet pääsevät rauhoittumaan. Dieetin aikana kannattaakin pitää oirepäiväkirjaa – kirjaa ylös lemmikin ihon kunto, kutinan voimakkuus, korvien tilanne, ulosteen laatu ym. viikoittain, jotta voit huomata tapahtuuko edistystä. Usein esimerkiksi ihon kutina alkaa lievittyä 4–6 viikon kohdalla, ja noin 8 viikon jälkeen valtaosa ruoka-allergisista on reagoinut myönteisesti dieettiin[9]. Jos oireena oli pelkkä vatsavaiva, paraneminen voi tapahtua nopeamminkin (2–3 viikossa)[40]. Älä lopeta dieettiä kesken, vaikka oireet lievittyisivät – on tärkeää viedä kokeilu loppuun saakka vähintään suositellun ajan, jotta tulos on luotettava.
Altistusvaihe – palaa alkuperäiseen ruokaan: Kun eliminaatiodieetti on kestänyt riittävän kauan ja lemmikin oireet ovat selvästi helpottaneet, on aika testata allergian olemassaoloa. Eläinlääkärit suosittelevat tekemään uudelleenaltistuksen: palauta lemmikin alkuperäinen ruokavalio (eli se ruoka/herkut, jota lemmikki söi ennen dieettiä) takaisin ruokintaan normaalisti[41]. Tarkkaile sen jälkeen, palaavatko oireet. Allergisella lemmikillä oireet uusiutuvat tyypillisesti muutamassa päivässä altistuksen aloituksesta, mutta joissain tapauksissa voi mennä jopa 1–2 viikkoa ennen kuin kutina tai muut oireet taas pahenevat[42]. Kirjaa ylös, mitä ja milloin lemmikki altistusvaiheessa sai, ja ilmestyikö oireita. Jos mitään muutosta ei tapahdu pariin viikkoon, alkuperäinen ruoka ei todennäköisesti aiheuttanut oireita ja dieettikokeilu on tällöin negatiivinen (eli ruoka-aineallergiaa ei löydy ainakaan testatulla ruokavaliolla).
Tulosten arviointi: Jos lemmikin oireet palaavat altistuksen aikana, se vahvistaa, että kyseessä oli ruoka-aineallergia tai -yliherkkyys[42][43]. Tällöin palataan takaisin eliminaatiodieetin ruokaan ja odotetaan jälleen, että oireet rauhoittuvat (tähän voi mennä parista viikosta kuukauteen)[44]. Jos taas oireet eivät palanneet altistuksessa, lemmikki ei reagoinutkaan alkuperäiseen ruokaan allergisesti. Tällöin on syytä pohtia muita syitä: moni iho-ongelma johtuu esimerkiksi atopiasta tai toisesta ruoka-aineesta, jota ei tullut testatuksi. Mikäli eläin oireili dieetin aikana yhtä paljon kuin ennen sitä, ruoka-allergia on epätodennäköinen – kannattaa neuvotella eläinlääkärin kanssa jatkotutkimuksista tai toisen tyyppisestä eliminaatiodieetistä toisen ruoan avulla[45][46].
Allergeenin tunnistaminen: Edellä kuvatuilla vaiheilla saadaan selville, onko lemmikillä ruoka-aineallergia vai ei. Jos allergia varmistuu, seuraava kysymys on mille aineelle lemmikki on allerginen. Jotkut omistajat eivät koe tarpeelliseksi tarkkaan selvittää mikä ainesosa on syyllinen, vaan he ruokkivat lemmikkiään jatkossa vain sillä dieetillä, joka selvästi sopii (jos se on täysravinto, tätä voidaan tehdä turvallisesti pitkälläkin aikavälillä[47]). Usein on kuitenkin hyödyllistä tunnistaa allergeeni, jotta ruokavalioon saadaan enemmän vaihtelun varaa. Selvittäminen tapahtuu käytännössä ruoka-ainekokeiluilla: palautetaan eliminaatiodieetin aikana ollut turvallinen ruoka pohjaksi, ja lisätään siihen yksi testattava raaka-aine kerrallaan noin kahden viikon ajaksi[48][49]. Esimerkiksi aloitetaan proteiineista – annetaan lemmikille vaikkapa kanaa eliminaatioruoan ohella kahden viikon ajan ja seurataan tuleeko oireita. Jos ei, kana ei todennäköisesti ole allergian syy; sitten kokeillaan seuraavaa ainesta. Mikäli oireita ilmenee, löytyi todennäköinen allergeeni, ja sen kokeilu keskeytetään välittömästi ja palataan taas turvalliseen ruokaan odottamaan oireiden helpottamista ennen seuraavaa ainesta. Näin vaiheittain testaten voidaan ajan kanssa kartoittaa, mitkä liha-, vilja- ym. aineet lemmikki sietää ja mitkä aiheuttavat allergian. Tulos auttaa koostamaan lemmikille pysyvän ruokavalion joko kaupallisista hypoallergeenisista ruoista tai kotiruoasta sopivilla resepteillä[50][51].

Vinkkejä eliminaatiodieetin onnistumiseen

Suunnittele etukäteen ja pysy johdonmukaisena. Sopivan eliminaatiodieettiruoan löytäminen voi vaatia vaivaa. Keskustele eläinlääkärin kanssa vaihtoehdoista ja valitse sellainen ruoka, jota sinulla on mahdollisuus hankkia riittävästi koko dieetin ajaksi. Kun dieetti alkaa, pidä tiukasti kiinni säännöistä – yksikin “varasnakki” voi aiheuttaa allergiselle koiralle oireita viikoiksi, mikä vesittää kokeilun luotettavuuden. Kerro kaikille perheenjäsenille dieetin tärkeydestä, ettei kukaan ruoki lemmikkiä salaa muulla.
Pidä oirepäiväkirjaa. Kirjaa viikoittain ylös lemmikin vointi (ihon kunto, kutinan aste, karvanlähtö, korvien puhtaus, ulosteen laatu, oksentelut jne.). Näin voit objektiivisesti arvioida, onko eliminaatiodieetistä apua. Moni lemmikki tarvitsee 6–8 viikkoa parantuakseen allergiaoireista[27], joten ole kärsivällinen – nopeita tuloksia ei aina näy. Päiväkirjasta on hyötyä myös eläinlääkärille, kun käytte tuloksia läpi.
Hoida oheisongelmat kuntoon. Jos lemmikillä on kutisevia ihottumia, sekundäärisiä bakteeri- tai sieni-infektioita tai vaikkapa korvatulehdus, se tarvitsee todennäköisesti lääkitystä niiden hoitoon dieetin alussa. Allergisen ihon paraneminen nopeutuu, kun tulehdukset hoidetaan pois vaivasta riippumatta. Eliminaatiodieetin alussa eläinlääkäri määrääkin usein kutinaa helpottavia lääkkeitä tai shampoopesuja, jotta lemmikin olo paranisi – nämä voidaan yleensä lopettaa dieetin loppupuolella, kun nähdään auttaako pelkkä ruokavalio[52]. Samoin loishäädöt (kirput, suolistomadot) on hyvä pitää ajan tasalla.
Valitse herkut ja puruluut oikein. Dieetin aikana vältetään kaikki ruokavalioon kuulumattomat syötävät[28]. Tarjoa koiralle pureskeltavaksi esimerkiksi nylon- tai kumileluja aitojen luiden sijaan. Jos haluat antaa makupaloja, voit yleensä käyttää dieettiruokaa itsessään: monet eläimet pitävät nappuloita tai ilmakuivattuja lihapaloja herkkuna, kun ne tarjotaan kädestä. Myös saman proteiinin 100% kuivalihoja (ilman lisäaineita) voi hyödyntää – esimerkiksi jos dieettinä on pelkkä peura, voi palkkana antaa pieninä paloina kuivattua peuranlihaa, jotta linja pitää. Mr.Bones herkuista löytyy hyviä saman proteiinin vaihtoehtoja, joten voit kasata vähemmän rajoittavan setin: Dry BARF ruoka, herkut ja snäcksit. Pyydä tarvittaessa apua meiltä.
Seuraa lemmikin painoa ja yleiskuntoa. Eliminaatiodieetti voi aiheuttaa muutoksia lemmikin painossa, erityisesti jos ruokavalio vaihtuu täysin. Punnitse lemmikki säännöllisesti ja arvioi, onko sen ihannepaino säilynyt – säädä ruokamäärää tarvittaessa eläinlääkärin ohjeistuksella. Varmista myös, että dieettiruoka on täysravinto (sisältää välttämättömät ravintoaineet oikeassa suhteessa). Esimerkiksi koti- ja raakaruokavalioissa on tärkeää lisätä tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet asiantuntijan laatiman reseptin mukaisesti, jottei pitkä eliminaatiodieetti johda puutoksiin[31]. Hyvälaatuinen valmis täysravinto (kuten eläinlääkärien hypoallergeeniset ruoat tai laadukas monoproteiininen kuivattu BARF) on tasapainotettu ja turvallinen myös usean kuukauden kuurina.

Lopuksi

Allergia- ja atopiavaivojen selvittäminen vaatii kärsivällisyyttä, mutta onnistuneella eliminaatiodieetillä voidaan saavuttaa merkittävä helpotus lemmikin elämään. Mikäli eliminaatiodieetti vahvistaa ruoka-aineallergian, on jatkossa tärkeää välttää tunnistettuja allergeeneja lemmikin ruokavaliossa. Onneksi nykyisin on tarjolla runsaasti vaihtoehtoja allergisellekin lemmikille: on hypoallergeenisia erikoisruokia, uusiin proteiineihin perustuvia luonnollisia ruokia sekä erilaisia proteiininlähteitä (myös harvinaisempia, kuten riista, hyönteiset, hevosproteiinia ym.), joista voi koostaa turvallisen ruokavalion. Keskustele eläinlääkärin kanssa lemmikkisi ruokinnasta pitkällä tähtäimellä – tavoitteena on, että allergiasta huolimatta koira tai kissa pysyy oireettomana ja saa monipuolisesti ravintoa. Ja vaikka oma lemmikki ei olisikaan allerginen ruoalle, muista että monipuolisuus ruokinnassa on hyvästä: se vähentää riskiä herkistyä yhdelle ainoalle proteiinille ja tekee myös mahdollisten tulevien eliminaatiodieettien toteuttamisesta helpompaa, jos lemmikki on tottunut syömään useita eri proteiineja. Allergioiden yleistyessä on tärkeää suhtautua lemmikin oireisiin vakavasti ja hakea apua – näin saadaan yhdessä lemmikin kanssa selvitettyä, mikä polku johtaa terveempään, kutinattomaan arkeen.