
Ota villakoiran turkinhoito haltuun näillä vinkeillä
Lukuaika: 16 min
Lukuaika: 16 min
Kuvittele tilanne: pieni villakoirasi viilettää pihalla onnesta soikeana, kihara turkki hulmuten leikin tiimellyksessä. Ulkoilun päätteeksi koira kipaisee luoksesi, ja huomaat sen silkkisessä turkissa takertuneena muutaman oksan ja lehden. On aika tarttua harjaan – edessä on taas villakoiran turkinhoito, olennainen osa jokaisen villakoiran omistajan arkea. Aluksi turkin huolto saattaa tuntua työläältä tai jopa haastavalta, mutta oikealla otteella siitä saa luotua mukavan rutiinin. Pian huomaat, että hoitohetkistä voi tulla laatuaikaa, josta nauttii niin koira kuin omistajakin.
Villakoiran turkin erityispiirteet tekevät rodusta ainutlaatuisen – ja samalla ne selittävät, miksi säännöllinen hoito on niin tärkeää. Tässä artikkelissa käymme läpi villakoiran turkinhoidon vaiheet tarinallisen ja käytännönläheisen otteen kautta. Olipa sinulla vastassa pentu, jolla on pumpulinpehmeä karva, tai aikuinen kiharaturkki, nämä vinkit auttavat pitämään takkukaverisi turkin terveenä ja siistinä. Matkan varrella tarjoamme myös hyödyllisiä tuotesuosituksia. Esimerkiksi kerromme, kuinka Muotitassun valikoimasta löytyvät Nocat Studio -sarjan koirashampoo ja turkinhoitosuihke voivat tehdä turkinhoidosta helpompaa ja miellyttävämpää.
Ota mukava asento ja sukella mukaan – pian sinäkin voit ottaa villakoiran turkinhoidon haltuun rennolla, varmalla otteella!
Villakoiran turkkia voisi kuvailla kiharaksi pilveksi – se koostuu tiiviistä, kihartuvasta karvasta, joka muistuttaa enemmän ihmisen hiusta kuin monen muun rodun turkkia. Toisin kuin useimmilla roduilla, villakoiralla ei ole lainkaan pohjavillaa. Tämä tarkoittaa, että villakoiran turkki on käytännössä yksikerroksinen ja karva kasvaa jatkuvasti. Karva ei myöskään irtoa samalla tavalla kuin esimerkiksi labradorinnoutajalla; villakoiran irtoava karva takertuu herkästi muihin kiharoihin eikä varise lattialle. Tästä syystä villakoiraa pidetään usein "allergiaystävällisenä" rotuna – kotiin ei kerry tuppoja irtokarvaa. Kolikon kääntöpuolena on, että irtoavat karvat muodostavat helposti takkuja, ellei niitä harjata pois säännöllisesti.
Moni ensimmäistä villakoiraansa hankkiva ilahtuu kuullessaan, ettei rotu juurikaan karista karvaa – eipä tarvitse siivota sohvia irtokarvoista! Pian kuitenkin paljastuu kolikon kääntöpuoli: vaikka imuri saa tosiaan levätä, harja ja kampa saavat heilua senkin edestä. Villakoira on rotu, jolla ihmisen apu turkin hoidossa on välttämätön.
Kiharaisen rakenteensa vuoksi villakoiran turkki myös huopaantuu helposti. Pienetkin takut voivat ajan kanssa laajentua isoiksi huopamaisiksi alueiksi, jos turkkia ei hoideta. Takkukasat eivät ole vain ulkonäkökysymys; ne voivat ärsyttää koiran ihoa ja kerätä kosteutta ja likaa, mikä altistaa ihotulehduksille. Villakoiran turkki toimii vähän kuin pesusieni: se imee itseensä kosteutta ja likaa ulkoa, mutta oikein hoidettuna se myös puhdistuu ja kuivuu kauniisti.
Villakoiran ainutlaatuisuus näkyy myös sen muunneltavuudessa. Koska karva kasvaa jatkuvasti, villakoiralle voidaan loihtia upeita leikkauksia ja tyylejä – aina pörröisestä "nallekarhusta" tyylikkääseen lyhyeen sporttitrimmiin tai näyttävään näyttelyleikkaukseen. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että turkki on säännöllisesti leikattava ja trimattava, jottei siitä tule hallitsematon pehko. Pituuden lisäksi turkin laatu voi vaihdella: joillakin yksilöillä karva on hienompaa ja pehmeämpää, toisilla karkeampaa ja paksumpaa. Pehmeämpi turkki takkuuntuu yleensä helpommin kuin karkeampi.
Yhteenvetona: villakoiran turkki on upea mutta vaatii huolenpitoa. Kun ymmärrät turkin rakenteen ja ominaisuudet, olet jo askeleen lähempänä onnistunutta turkinhoitoa. Seuraavaksi pureudumme siihen, miksi säännöllinen hoitorutiini on niin olennainen – ja kuinka voit tehdä siitä osan arkeasi.
Sanotaan, että villakoira ei ole "laiskan ihmisen koira". Tämä johtuu juuri turkinhoidon vaatimuksista – kiharaturkki pysyy kauniina ja takuttomana vain, jos siitä jaksaa pitää säännöllisesti huolta. Säännöllisyys onkin turkinhoidossa kaiken perusta: pienikin päivittäinen panostus säästää myöhemmin valtavasti aikaa ja vaivaa. Ajattele turkinhoitoa kuin hammashygieniaa; jos harjaat hampaat päivittäin, vältyt pahemmilta rei'iltä. Samoin, kun harjaat ja hoidat villakoiran turkkia vähän ja usein, et joudu taistelemaan valtavien takkupalleroiden kanssa.
Itse asiassa jo viikko harjaamatta voi tuottaa yllätyksiä villakoiran turkkiin – monelle on käynyt niin, että kainaloihin tai korvien taakse ilmestyy salakavalia takkukasoja, kun harjaukseen tulee tauko. Pienikin viivästys siis kostautuu helposti lisätyönä myöhemmin, joten ennaltaehkäisy on viisainta.
Säännöllinen hoito ei ole tärkeää pelkästään ulkonäön vuoksi, vaan myös koiran terveyden ja mukavuuden kannalta. Pahoin takkuuntuneen turkin alle voi pesiytyä likaa, kosteutta ja jopa loisia täysin huomaamatta. Iho ei myöskään hengitä kunnolla huopaantuneen karvakerroksen alla, mikä voi johtaa ihon punoitukseen, kutinaan tai ihottumiin. Koiralle isot takut voivat aiheuttaa kipua, sillä ne vetävät ihoa ja karvaa ikävästi. Selvästi epämukava olo turkissa vaikuttaa väistämättä myös koiran mielialaan ja aktiivisuuteen.
Kun villakoiran turkinhoito on säännöllinen osa arkea, pääsee sekä omistaja että koira vähemmällä. Turkin kunto pysyy tasaisen hyvänä, eivätkä trimmausajat pääse venymään liian pitkiksi. Lisäksi säännöllisiin hoitorutiineihin tottunut koira stressaa vähemmän käsittelystä. Kun harja ja pesu tulevat tutuiksi, moni koira alkaa jopa nauttia näistä rauhallisista hoitohetkistä – erityisesti, jos niihin yhdistetään rapsutuksia ja herkkuja. Lopputuloksena on puhdas, takuton ja hyvinvoiva koira, jonka kanssa on ilo viettää aikaa.
Yhteenveto: sitoutuminen turkinhoitorutiiniin palkitsee. Pidä hoitoväli mieluummin liian lyhyenä kuin liian pitkänä – muista vaikka harjata villakoirasi nopeasti illalla televisiota katsellessa tai varata pesuhetki kalenteriin parin viikon välein. Seuraavaksi käymme läpi konkreettiset hoitovaiheet yksi kerrallaan, jotta pääset näkemään, kuinka villakoiran turkki pidetään kunnossa päivästä toiseen.
Harjaaminen on villakoiran turkinhoidon kulmakivi. Säännöllinen harjaus pitää turkin ilmavana, puhtaana ja ehkäisee takkujen muodostumista jo ennalta. Useimmille villakoirille päivittäinen tai vähintään parin päivän välein tapahtuva harjaus on suositeltavaa, erityisesti jos turkki on pidempi. Lyhyeksi trimmattu villakoira ei ehkä tarvitse ihan yhtä tiheää harjausta, mutta turkin läpikäyminen säännöllisesti on silti tarpeen. Harjaaminen poistaa irtoavat karvat, suoristaa kiharat ja jakaa ihon luonnollisia öljyjä kauttaaltaan turkkiin, mikä pitää karvan hyväkuntoisena.
Välineet: Parhaita välineitä villakoiran harjaukseen ovat esimerkiksi keskikokoinen karstaharja (eli suorakaiteen muotoinen, tiheä metallipiikkiharja) sekä metallinen kampa. Karsta liukuu kiharassa turkissa hyvin ja auttaa selvittämään takkuja tehokkaasti. Kammalla puolestaan voit lopuksi varmistaa, että turkki on täysin takuton – kampa paljastaa, jos jokin kohta vielä jumittaa. Monet villakoiranomistajat käyttävät harjauksessa myös apuna kevyttä turkinhoitosuihketta. Esimerkiksi Nocat Studio -turkinhoitosuihke suihkutetaan kevyesti turkkiin ennen harjausta: se kosteuttaa karvaa hiukan, poistaa sähköisyyttä ja tekee takkujen selvittämisestä helpompaa.
Seuraavassa on vaiheittaiset vinkit villakoiran harjaukseen ja takkujen selvittämiseen:
Valitse rauhallinen paikka, jossa koira on mukavassa asennossa – monilla on trimmauspöytä tai vaikka pyyhe pesukoneen päällä. Varmista, että sinulla on käden ulottuvilla sopiva harja (karsta), kampa, sekä halutessasi turkinhoitosuihke. Palkitse koira rauhallisesta paikalla olosta vaikka pienellä herkkupalalla ennen aloittamista.
Aloita harjaus esimerkiksi takajaloista tai peräpäästä. Harjaa vastakarvaan pienin vedoin, eli nosta karvaa tyvestä harjaamalla kohti päätä, jotta pääset harjaamaan myös karvan tyven läheltä. Etene pienissä osioissa: voit jakaa turkin kerroksiksi nostamalla ylempiä karvoja sivuun ja harjaamalla alla olevat kerrokset ensin. Näin varmistat, että koko turkki tulee harjatuksi juuresta latvaan asti. Tätä järjestelmällistä tekniikkaa kutsutaan linjaharjaukseksi, ja se varmistaa, ettei yksikään takku piiloudu pintakerroksen alle.
Jos harja kohtaa takun, älä kisko väkisin. Suihkauta takkuun hieman hoitosuihketta ja anna sen vaikuttaa hetki. Pitele toisella kädellä takun tyvestä (läheltä ihoa) jotta et kisko koiran ihoa, ja ala selvittää takkua varovasti harjalla tai sormin. Työstä takkua latvasta tyveen päin pienin askelin – älä yritä repiä koko takkua kerralla auki. Kärsivällisyys palkitaan, ja lopulta takku yleensä antaa periksi. Tarvittaessa voit käyttää myös saksia äärimmäisen varovasti: leikkaa takku auki sen suuntaisesti (pituussuunnassa) pienellä nipsaisulla, älä leikkaa poikki koko karvatuppoa, jotta turkkiin ei tule selkeää koloa.
Kun olet käynyt koko koiran läpi harjalla, käytä metallikampaa varmistukseen. Vedä kampaa kevyesti turkin läpi eri puolilta kehoa. Jos kampa jää johonkin kohtaan kiinni tai ei mene sujuvasti läpi, kyseisessä kohdassa on yhä pieni takku tai tiivistymä. Harjaa se kohta uudelleen ja kokeile kammalla uudestaan. Kampa toimii "laatukontrollina" varmistaen, että turkki on täysin takuton.
Harjaustuokion päätteeksi kehu koiraa rauhallisesti ja anna sille vaikka rapsutuksia tai leikkihetki. Positiivinen palaute opettaa koiralle, että turkinhoito on miellyttävä osa arkea. Voit myös antaa pienen makupalan palkkioksi hyvästä yhteistyöstä.
Muista, että harjaushetken ei tarvitse olla tunnin maraton joka ilta. Pidempi turkki toki vie aikaa, mutta voit myös jakaa urakan useampaan lyhyempään sessioon. Tärkeintä on, ettei takkuja pääse syntymään hallitsemattomasti. Kun pidät harjauksen rutiinina, huomaat, että villakoiran kiharat pysyvät upeina ja huopumattomina päivästä toiseen.
Entä jos turkki on jo päässyt pahasti takkuun? Jos huomaat, että villakoirasi karva on jo laajoilta alueilta huopaantunut tiiviiksi huopakerroksiksi ihoa vasten, on usein reiluinta harkita turkin ajamista kokonaan lyhyeksi ammattilaisen toimesta. Vaikka takkujen selvittelyyn on olemassa erityisiä kammoja ja leikkureita, erittäin pahojen huopaumien aukominen on koiralle kivuliasta ja työlästä. Tällöin lempein ratkaisu on aloittaa puhtaalta pöydältä: turkki koneella lyhyeksi ja uusi kasvatus puhtaalta pohjalta. Samalla voit sopia trimmaajan kanssa aikataulun, jolla uusi turkki pidetään jatkossa auki harjaamalla. Koiran terveys ja mukavuus menevät aina ulkonäön edelle – joskus karvat täytyy uhrata, jotta koira voi paremmin. Onneksi turkki kyllä kasvaa takaisin, ja pian pääsette nauttimaan uuden turkin hoidosta oikeaoppisesti.
Villakoiran turkki tarvitsee myös säännöllistä pesua pysyäkseen puhtaana ja hyväkuntoisena. Pesuväli vaihtelee koiran elämäntavan ja turkin likastumisen mukaan: monet pesevät villakoiran noin kerran kuukaudessa. Jos koira telmii paljon ulkona, saattaa pesu tulla tarpeen useamminkin. Toisaalta, liian tiheä pesu ilman kunnollista kuivausta voi kuivattaa ihoa, joten sopiva tasapaino on tärkeä löytää. Yleinen nyrkkisääntö on pestä koira silloin, kun turkki alkaa tuntua likaiselta tai takkuuntuu helpommin. Erityisesti pentujen turkinvaihtovaiheessa (noin 6–12 kuukauden iässä) pesu jopa 1–2 viikon välein voi auttaa pitämään takkuja kurissa, sillä puhdas karva takkuuntuu vähemmän kuin likainen.
Ennen pesua villakoira tulee harjata huolellisesti takuttomaksi (kuten edellä kerrottiin). Tämä on kriittinen vaihe: veteen kastuessaan takut vain pahenevat, eivätkä shampoo ja vesi pääse tasaisesti turkkiin. Kun turkki on selvä, varaa riittävästi aikaa ja rauhallinen ympäristö pesulle ja kuivaamiselle. Tässä tulevat ohjeet:
Valmistelut: Tarvitset koiralle sopivaa shampoota, pyyhkeitä ja tarvittaessa hoitoainetta tai hoitosuihketta. Villakoiran iholle on tärkeää käyttää koirille tarkoitettua shampoota – ihmisten shampoissa pH on väärä ja ne voivat kuivattaa ihoa. Muotitassun valikoimasta löytyvä Nocat Studio -koirashampoo on erinomainen valinta: se on pH-tasapainotettu koiran iholle ja valmistettu luonnollisista ainesosista, joten se puhdistaa turkin hellävaraisesti ärsyttämättä ihoa. Varmista, että vesi on sopivan lämmintä (haaleaa, ei liian kuumaa tai kylmää).
Kastele turkki kauttaaltaan: Nosta koira ammeeseen tai suihkuun. Aloita kastelemalla turkki perusteellisesti. On tärkeää saada koko turkki märäksi ihan iholta asti. Paksu kihara turkki kannattaa kastella kerroksittain: voit aloittaa jaloista ja vatsan alta, edeten kohti selkää ja päätä. Vältä veden valumista suoraan korviin – voit halutessasi laittaa kevyesti pumpulituppoja koiran korviin estämään veden pääsyä (muista ottaa ne pois pesun jälkeen!). Jos koira aristaa päähän kohdistuvaa suihkua, voit pestä pään ja korvien seudun viimeiseksi varovasti kostealla sienellä.
Shampoo ja vaahdotus: Annostele koirashampoota käteesi tai laimeampana seoksena pesukuppiin. Monet laadukkaat shampoot, kuten Nocat Studion shampoo, ovat tiivisteitä, jotka voi laimentaa vedellä – seuraa tuotteen ohjetta. Hiero shampoo tasaisesti turkkiin. Aloita selästä ja kaulasta ja etene kohti jalkoja, häntää ja vatsaa. Muista pestä myös tassut, peräalue ja kuono varovasti (vältä aineen joutumista suoraan silmiin, vaikka koirashampoo onkin yleensä mietoa). Työstä shampoo pyyhimällä ja kevyesti hieromalla turkkia sormenpäillä, jotta lika irtoaa ja shampoo leviää kaikkialle ihoa myöten. Jos edellisestä pesusta on kauan tai koira on erityisen likainen, voit shampoovaiheen jälkeen huuhdella ja pestä koiran toiseen kertaan – ensimmäinen kierros irrottaa pahimmat liat, toinen varmistaa syväpuhtauden.
Huuhtele erittäin huolellisesti: Kun shampoo on vaahdotettu kauttaaltaan, on huolellisen huuhtelun aika. Käytä jälleen runsaasti vettä ja huuhtele turkki ylhäältä alaspäin. Varmista, että mitään shampoojäämiä ei jää turkkiin – toistuva huuhtelu on parempi kuin liian hätäinen. Shampoojäämät voivat ärsyttää ihoa ja tekevät turkista tahmean, joten mieluummin huuhtele kerran liikaa kuin liian vähän. Huuhtelun lopuksi voit halutessasi levittää hoitoaineen turkkiin (jos käytät sellaista). Villakoiran turkki hyötyy hoitoaineesta erityisesti silloin, kun karva on pitkä tai kuiva. Anna hoitoaineen vaikuttaa hetki ja huuhtele sekin huolella pois.
Pyyhekuivaus: Kun turkki on puhdas, puristele käsillä varovasti ylimääräiset vedet pois. Älä väännä tai hankaa rajusti, ettet takuta turkkia. Kääri koira sitten froteepyyhkeeseen. Monet villakoirat nauttivat, kun niitä vähän aikaa pitkin vedoin "taputellaan" pyyhkeen läpi. Vaihda tarvittaessa kuivaan pyyhkeeseen, jos ensimmäinen imeytyy aivan märäksi. Tavoitteena on saada isoimmat vedet pois turkista ennen föönausta.
Tottuta koira kuivaamiseen: Jos mahdollista, käytä fööniä eli hiustenkuivaajaa koiran kuivaamiseen – se on avain takuttomaan lopputulokseen. Kaikki koirat eivät aluksi pidä föönin äänestä tai puhalluksesta, joten totuttele koiraa vähitellen. Aloita matalalla puhallusvoimakkuudella ja viileällä lämmöllä. Pidä pientä etäisyyttä ja yhdistä föönailu herkkujen antamiseen, jotta koira kokee sen positiivisena.
Tehokas föönaus ja harjaus: Villakoiran kihara turkki kannattaa föönata samalla harjaten suoraksi. Aseta föönin lämpötila keskilämmölle (ei polttavan kuuma, kokeile lämpö kämmenelläsi ensin). Pidä toisessa kädessä harjaa (karstaa tai piikkiharjaa) ja toisessa fööniä, tai pyydä apuria pitämään fööniä. Suuntaa ilmavirta kohtisuoraan siihen alueeseen, mitä harjaat parhaillaan. Aloita kuivatus kohdin, jossa karva on lyhyttä – esimerkiksi selästä tai kyljistä – koska lyhyt karva kuivuu nopeimmin ja alkaa heti kihartua, jos sitä ei harjata suoraksi. Etene järjestelmällisesti alue kerrallaan: käy läpi kyljet, selkä, jalat, vatsa, rinta ja viimeiseksi häntä, niska ja pää. Harjaa toistuvasti vastakarvaan föönauksen aikana, jotta turkki suoristuu ja kuivuu juuresta asti.
Kuivaa täysin kuivaksi: Jatka föönausta kärsivällisesti, kunnes turkki on läpikotaisin kuiva. Erityisen tärkeää on, ettei ihon lähelle jää kosteutta, sillä kostea turkki kihartuu takaisin ja voi pian huopaantua. Tarkista sormilla turkkia vasten ihoa eri kohdista – tuntuuko viileää kosteutta? Jos tuntuu, jatka kuivausta. Älä unohda korvakarvoja ja tassujen välejä, nekin kannattaa kuivata. Kuivaamiseen voi kulua yllättävän kauan aikaa (isolla villakoiralla jopa tunnin verran), mutta huolellinen kuivaus on välttämätöntä hyvän lopputuloksen kannalta.
Viimeistele harjaamalla: Kun turkki on kuiva, harjaa koko koira vielä kerran kauttaaltaan läpi. Nyt karva on puhdas, kuohkea ja suoraksi föönattu, joten harja liukuu helposti. Tämä viimeinen harjaus varmistaa, ettei missään ole pesun jäljiltä takkuja. Voit myös tässä vaiheessa suihkauttaa hieman turkinhoitosuihketta antamaan kiiltoa ja suojaa turkille.
Pehmoinen ja puhdas lopputulos: Nyt villakoirasi on vastapestynä ihanan pehmeä ja puhdas – ja ennen kaikkea takuton. Moni koira riehaantuu pesun jälkeen pyyhekuivatessa tai föönatessa, ja pieni leikkihulluus kuuluu asiaan. Varmista kuitenkin, ettei koira lähde heti pihalle kuraan kierimään tämän työn jälkeen! Pidettyäsi huolta turkista kunnon pesulla voit seuraavina päivinä nauttia puhtaasta koirasta, jota on helppo harjata ja halia.
Jos föönaus ei onnistu: Pienen villakoiran voi hätätilassa antaa myös kuivua ilman fööniä huoneenlämmössä, kunhan turkkia harjaillaan useasti kuivumisen aikana. Kiedo koira pyyhkeisiin imeyttämään kosteutta ja vaihda kuiviin pyyhkeisiin, kun edelliset kastuvat. Varaudu kuitenkin, että ilman föönausta turkki jää kiharaksi ja saattaa takkuuntua nopeammin – harjaamattomana se voi huopaantua jopa yhden päivän aikana. Siksi föönaus on suositeltavaa erityisesti pidempiturkkiselle villakoiralle, jotta turkki saadaan varmasti auki ja kuivaksi juurta myöten.
Turkinhoito sujuu huomattavasti paremmin, kun käytössä ovat oikeat työkalut ja koiran turkille sopivat hoitotuotteet. Pienillä investoinneilla saat arjen hoitorutiineista tehokkaampia ja mukavampia sekä koiralle että itsellesi. Seuraavassa muutamia välineitä ja tuotteita, joilla villakoiran turkinhoito helpottuu:
Kunnollinen harja ja kampa: Laadukas karstaharja ja metallikampa ovat villakoiranomistajan perusvälineet. Panosta sellaiseen harjaan, joka tuntuu kädessä tukevalta ja kestää käyttöä – huono harja voi repiä turkkia tai hajota kesken kaiken. Samoin metallikammassa on eroja; esimerkiksi kaksoispituisilla piikeillä varustettu kampa voi helpottaa paksun turkin kampaamista. Hyvät välineet kestävät vuosia ja tekevät harjaamisesta tehokasta mutta hellävaraista.
Trimmauspöytä tai liukumaton alusta: Vaikka et trimmaisikaan koiraasi itse, pieni trimmauspöytä tai edes liukuestematto pesukoneen päällä helpottaa hoitotoimia. Koiran nostaminen korotetulle alustalle ergonomiselle korkeudelle säästää omaa selkääsi ja pitää koiran paremmin paikoillaan. Monet villakoirat oppivat, että trimmauspöydällä ollaan nätisti paikallaan, kun taas lattialla sohvalla kitkittely voi olla hankalampaa. Jos erillistä pöytää ei ole, käytä vaikka kylpyhuoneen tasoa tai pöytää, johon laitat pitävän maton.
Laadukas koirashampoo: Kuten todettu, koiralle suunniteltu shampoo on välttämätön. Nocat Studio -sarjan shampoo on hyvä esimerkki tuotteesta, joka on suunniteltu koiran turkin tarpeisiin: se on luonnollisista raaka-aineista valmistettu, pH-tasapainotettu ja sisältää hoitavia aineita, jotka jättävät turkin pehmeäksi ja kiiltäväksi. Laadukas shampoo vaahtoaa sopivasti ja huuhtoutuu hyvin jättäen turkin puhtaaksi ilman raskasta jäämää. Lisäksi Nocat Studion tuotteissa on miellyttävä, "halikelpoinen" tuoksu, joka ei ole koiralle liian vahva mutta antaa turkille raikkaan vivahteen.
Turkinhoitosuihke (selvityssuihke): Tämä on monen villakoiranomistajan salainen ase. Suihkutettava hoito- ja selvitysaine auttaa esimerkiksi Nocat Studio refresh+detangle -hoitosuihkeen tapaan avaamaan takkuja, kosteuttamaan karvaa ja vähentämään sähköisyyttä. Suihkeita voi käyttää sekä pesun jälkeen kosteaan turkkiin että kuivan turkin harjauksen yhteydessä. Ne tekevät harjan liikkeestä sulavampaa ja estävät karvaa katkeilemasta. Lisäksi turkkiin jää kevyt, miellyttävä tuoksu, joten koira tuntuu erityisen puhtaalta hoitokerran jälkeen.
Fööni tai turkinkuivain: Hyvä fööni on kullanarvoinen villakoiran kuivaamisessa. Koiran turkin kuivaamiseen on olemassa erityisiä tehokkaita turkunkuivaimia, mutta myös ihmisten hiustenkuivaaja ajaa asian, kunhan tehoa ja lämpöä on riittävästi. Jos föönaat usein, harkitse lemmikkikäyttöön suunniteltua kuivainta – ne ovat yleensä tehokkaampia (puhaltavat paljon ilmaa) ja niissä ei välttämättä ole lisälämpöä, jolloin ylikuumenemisen riski vähenee. Mikä tahansa laite onkin, muista totuttaa koira sen käyttöön kärsivällisesti, ja varmista ettei ilmavirta ole liian kuuma tai voimakas suoraan herkimpiin kohtiin.
Sakset ja trimmauskone: Pienet, pyöristetyillä kärjillä varustetut turkkisakset ovat kätevät pienten siistimisten tekoon (esimerkiksi silmien ympäriltä tai tassujen pohjista leikattavien karvojen siistimiseen). Jos olet rohkea ja halukas opettelemaan, myös trimmauskoneella voi ylläpitää lyhyttä perustrimmiä kotona. Tällöin kannattaa hankkia nimenomaan koirille tarkoitettu laadukas trimmauskone, jotta leikkausjälki on tasaista ja kone jaksaa paksun turkin läpi. Muista huoltaa terät ja pitää ne puhtaina. Moni kuitenkin turvautuu trimmausasioissa ammattilaiseen – ja sekin on täysin ok, sillä perusturkinhoitorutiinit (harjaus, pesu, kuivatus) riittävät pitämään koiran arkielämässä siistinä ja terveenä leikkausten välillä.
Yhteenvetona: älä aliarvioi hyvien välineiden merkitystä. Kun harja liukuu hyvin, shampoo vaahtoaa laadukkaasti ja fööni kuivaa tehokkaasti, säästät aikaa ja hermoja. Myös koirasi aistii, kun sinä olet varmaotteinen ja työvälineet toimivat – silloin se pysyy itsekin rauhallisempana. Laadukkaiden tuotteiden ansiosta turkinhoidosta tulee miellyttävä kokemus, joka voi parhaimmillaan vahvistaa sinun ja koirasi välistä luottamusta.
Harjaamisen ja pesemisen lisäksi villakoiran turkki täytyy myös leikata aika ajoin. Koska karva kasvaa jatkuvasti, ilman trimmausta villakoirasta tulee lopulta pelkkä iso kiharainen pehko, joka on vaikea pitää puhtaana ja takuttomana. Trimmausväli riippuu paljon toivotusta turkin pituudesta ja tyylistä. Yleisenä ohjeena voidaan pitää, että noin 6–8 viikon välein villakoira on hyvä trimmata kauttaaltaan. Jotkut pitävät turkin lemmikeillä sopivassa "pentuturkissa" tai lyhyessä sporttimallisessa leikkauksessa, jolloin trimmaus 4–6 viikon välein pitää ulkonäön siistinä. Pidemmälle näyttelyturkillekin tehdään siistimisiä säännöllisesti, vaikka koko turkkia ei leikattaisikaan lyhyeksi.
Trimmaus voidaan toteuttaa monella tapaa. Moni villakoiran omistaja vie koiransa ammattitrimmaajalle, mikä onkin hyvä ratkaisu, jos ei itse halua tai uskalla ryhtyä saksimaan. Ammattilainen osaa toteuttaa toiveidesi mukaisen leikkauksen ja käsittelee koiraa tottuneesti. Trimmauksessa yleensä ajetaan koneella koiran kuono, käpälät ja hännäntyvi lyhyeksi (ns. hygieniasyistä ja rodunomaisen ilmeen vuoksi) ja muu turkki leikataan saksin tai koneella haluttuun mittaan. Esimerkiksi suosittu "lammasturkki" tai "kenneltrimmi" jättää kauttaaltaan lyhyen, noin sentin-parin mittaisen kiharan, joka on helppohoitoinen arjessa. Toisessa ääripäässä "leijonaleikkaus" eli näyttelytrimmi jättää etuosa turkista pitkäksi pöyheäksi harjaksi ja takaosa ajetaan lyhyeksi – tämä vaatii paljon enemmän päivittäistä hoitoa, jotta pitkä osa pysyy takuttomana.
Jos päätät opetella itse trimmaamaan villakoirasi, aloita yksinkertaisesta mallista. Hyvin monella kotitrimmaajalla on käytössä juuri tuo mainittu lyhyt perustrimmi, joka tehdään koneella muutamalla terällä eri pituuksia jättäen ja viimeistellään saksilla. Kannattaa käydä esimerkiksi trimmauskurssi tai pyytää kokenutta trimmaajaa opastamaan ensi kertaa. Muista pitää sakset terävinä ja liikkeet rauhallisina, jotta et leikkaa koiraa. Koiran tulee olla pesty ja föönattu suoraksi ennen trimmausta – likainen tai kihara turkki tylsyttää saksia ja koneen teriä, eikä leikkausjäljestä tule tasaista.
Trimmaus on osa villakoiran turkinhoitoa, mutta sen ei tarvitse olla stressin aihe. Kokeile eri tapoja: ehkä opettelet itse leikkaamaan koirasi kotona, tai löydät luottotrimmaajan, jonka luona käytte säännöllisesti. Kun trimmaus tehdään ajallaan, turkin kotona hoitaminen helpottuu, ja koira pysyy paremmin viihtyisänä. Lyhyempi turkki tarkoittaa vähemmän harjaamista, mutta muista, että aivan lyhyeksi ajeltu villakoira voi palella kylmällä säällä (koska rodulla ei ole pohjavillaa). Samoin kesällä pieni turkin pituus suojaa ihoa auringon paahteelta – koiran iho voi jopa palaa auringossa, jos se ajellaan täysin paljaaksi. Jätä siis aina hieman karvaa suojaamaan koiraa säältä, olipa vuodenaika mikä tahansa. Arkielämässä useimmat villakoirat pidetään jossain keskipitkässä trimmissä, jossa turkki on sekä kaunis että käytännöllinen.
Turkinhoito on helpointa, kun koira on pienestä pitäen totutettu siihen. Jos sinulla on pentu tai nuori villakoira, aloita hoitorutiinien harjoittelu heti kun mahdollista. Pienet hetket harjauspöydällä, kynsien tarkistamiset ja korvien kurkkaamiset opettavat pennulle, että käsittely on osa elämää. Anna pennun tutustua harjaan ja kampaan positiivisesti: voit esimerkiksi silittää pentua harjalla muutaman kerran ja heti palkita herkkupalalla, jotta mielleyhtymä on iloinen.
Pentu kannattaa pestä noin kerran kuussa jo pelkästään totuttelun vuoksi (vaikkei se olisikaan kovin likainen). Ensimmäiset pesu- ja föönauskerrat voivat jännittää koiraa, joten pidä ne lyhyinä ja rauhallisina. Puhu lempeästi ja pysy itse rentona – koira aistii sinun mielialasi. Usein auttaa, jos pennulla on hieman väsymys pesuhetkellä, niin se ei jaksa rimpuilla turhia. Muista palkita pentu reilusti pesun ja kuivauksen jälkeen.
Harjausta voi harjoitella pennun kanssa vaikka päivittäin muutaman minuutin ajan. Nosta pentu esimerkiksi pesukoneen päälle pyyhkeen päälle tai matalalle pöydälle. Pidä kevyesti kaulapannasta tai tuen avulla kiinni, ja harjaa muutama veto sieltä täältä. Lopeta ennen kuin pentu kyllästyy ja kehu vuolaasti. Näin pentu oppii, että harjaus on lyhyt ja hauska toimenpide, eikä mikään syy hätääntyä.
Jos adoptoit aikuisen villakoiran, jolla ei ole aiempaa kokemusta säännöllisestä turkinhoidosta, peli ei ole silti menetetty. Edetkää vain hitaasti ja kärsivällisesti. Voit totuttaa koiraa harjaamiseen silittämällä sitä harjalla lyhyitä hetkiä ja palkiten, aivan kuin pennun kanssa. Pidä hoitohetket lyhyinä ja lisää kestoa vähitellen koiran sietokyvyn kasvaessa. Tavoite on luoda rutiini, jossa koira on rento ja luottavainen. Yllättävän pian moni aiemmin vastustellutkin koira oppii nauttimaan harjauksesta – se on heille kuin hierontaa ja huomion saamista omistajalta.
Muista siis aloittaa turkinhoitorutiini varhain ja kärsivällisesti. Kun perusteet on opetettu nuorelle koiralle, säästyt monelta murheelta tulevaisuudessa. Aikuinen villakoira, joka seisoo nätisti paikallaan harjattaessa ja pestessä, on kullanarvoinen – ja tämä saavutetaan vain harjoittelemalla ja tekemällä hoitotuokioista mieluisia kokemuksia.
Villakoiran turkinhoito on parhaimmillaan mukava yhteinen rutiini, joka lisää koiran hyvinvointia ja lujittaa suhdettanne. Kun olet ottanut opiksi yllä kuvatut vinkit ja tehnyt harjauksesta, pesusta ja trimmaamisesta säännöllisen osan arkea, huomaat miten paljon helpompaa kaikki sujuu. Enää turkinhoito ei tunnu työläältä projektilta, vaan luontevalta osalta päivää – ehkäpä jopa rentouttavalta hetkeltä, jolloin keskityt vain sinä ja koirasi.
Hyödynnä laadukkaita ja myrkyttömiä tuotteita kuten Nocat Studion koirashampoota ja turkinhoitosuihketta, jotka tekevät hoitohetkistä helpompia ja miellyttävämpiä. Puhtaan, pehmoisen ja hyväntuoksuisen villakoiran kanssa on ilo viettää aikaa. Onhan sekin palkitsevaa, kun näet kuinka koirasi turkki voi hyvin: se kiiltää, tuntuu sormien välissä terveeltä etkä löydä takkuja.
Lopuksi, ole ylpeä jokaisesta onnistuneesta turkinhoitohetkestä. Palkitse itsesi ja koirasi vaikkapa yhteisellä leikki- tai halihetkellä urakan jälkeen. Olet tehnyt tärkeää työtä lemmikkisi eteen. Näillä opeilla villakoiran turkinhoito pysyy hallinnassa alusta loppuun – ja te molemmat voitte nauttia elämästä ilman takkupulmia. Onnistuneita hoitohetkiä ja paljon iloisia, puhtaana pehmoisesti loikkivia villakoirahetkiä!
Ilmainen toimitus kaikille 99 € -tilauksille